Kiinteistösijoittaminen

New Vision Capital on suomalainen pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa kiinteistöihin yhdessä partneriverkostansa kanssa

Suurin osa kiinteistösijoittajista keskittyy yhden tai kahden pääkäyttäjän kohteisiin, jotka on vuokrattu pitkillä 10v – 20v pituisilla vuokrasopimuksin. Lisäksi valtaosalla kiinteistösijoittajista on minimikriteerit kohteiden koon suhteen. Me olemme kiinnostuneet Uudenmaan alueella sijaitsevista kiinteisteistöistä, kohteet voivat olla tyhjillään tai vuokrattuna useille pienille käyttäjille. Luonnollisesti katsomme myös täyteen vuokratut kohteet. Olemme kiinnostuneet ostamaan myös rakennusoikeutta.

Kiinteistökohteiden kehittäminen on toiminnan keskiössä, jonka johdosta olemme kiinnostuneet myös kunnostusta vaativista kohteista hyvällä sijainnilla. Lisäksi voimme toimia JV-yhteistyössä nykyisen omistajan kanssa, tarjoten verkostomme osaamista, kontakteja ja ammattimaista kiinteistökehittämistä. JV-toimintamalli pohjautuu aktiiviseen kehitystyöhön ja yhteiseen taloudelliseen intressiin. Viime kädessä kysymys onkin jaetun riskin ottamista, ja hankkeen onnistuminen mitataan irtautumisvaiheessa.

Kiinteistösijoittaminen – tasaista kassavirtaa ja potentiaalista arvonnousua

Kiinteistösijoittaminen lupaa tasaista kassavirtaa ja potentiaalista arvonnousua pitkällä aikavälillä. Kuulostaa sijoittamista harjoittavan korvaan varmasti hyvältä. Kiinteistösijoittamisesta tai asuntosijoittamisesta puhutaan tällä hetkellä paljon, mutta mitä pitää ottaa huomioon kiinteistömarkkinoille suunnatessa.

Kiinteistösijoittaminen on ollut hyvin suosittua viime vuosina ja trendin odotetaan jatkuvan. Syitä kiinteistöjen houkuttelevuudelle sijoittajien silmissä löytyy useita. Alhaiset markkinakorot, kiinteistösijoitusten tasainen kassavirta, matalat korrelaatiot perinteisten osake- ja korkosijoitusten kanssa. Pelkästään finanssitekijöihin perustuva lista jatkuu pitkänä.

Mitä kiinteistösijoittaminen tarkemmin ottaen on?

Kiinteistöjen suosiota voidaan selittää myös sillä, että ne ovat erittäin konkreettisia ja helposti ymmärrettäviä sijoituskohteita. Ihmisten tarve rakennuksille on yksinkertainen ymmärtää. Itsestään selvän asumisen lisäksi tarvitsemme sisätiloja moneen muuhunkin tarkoitukseen. Eri rakennusten käyttötarkoitukset voivat vaihdella ajan kuluessa ihmisten käyttäytymisen ja kulutustottumusten mukana, mutta kaikkea ihmiset eivät pysty eivätkä ennen kaikkea halua tehdä kotona.

Kysyntä kohteille saattaa muuttua monesta syystä, esimerkiksi tekniikan kehittyminen muuttaa vaatimuksia ja tarpeita kiinteistönsuhteen. Kiinteistökehittäjät reagoivavt näihin ja muuttavat kauppojen jättämiä tiloja sopiviksi palvelualoille ja elämyksiä tarjoaville yrityksille.

Ihmisten tarve rakennuksille ei siis ole vähenemässä, vaikka rakennusten käyttötarkoitus muuttuisikin. Tämä on helppo ymmärtää varsinkin täällä kylmässä ja pimeässä pohjolassa.

Kiinteistöillä tasaista kassavirtaa – mikseivät kaikki ole kiinteistösijoittajia?

Jos kerran kiinteistösijoitukset tarjoavat niin hyvää hajautusta sekä tasaista kassavirtaa ja potentiaalista arvonnousua, miksi kaikki eivät sijoita niihin? Yksittäisen sijoittajan ja säästäjän näkökulmasta kiinteistösijoituksilla on kaksi suurta heikkoutta: ne vaativat suuria pääomia ja ovat hyvin epälikvidejä, eli niillä kaupankäynti on vaivalloista.

Yksittäisten kiinteistöjen arvot voivat nousta miljooniin euroihin. Jos kiinteistön haluaa myydä, täytyy erikseen löytää ostaja, joka haluaa juuri kyseisen kiinteistön. Nämä ominaisuudet kalpenevat vertailussa esimerkiksi osakkeisiin, joita voi ostaa muutamilla kymmenillä euroilla ja kaupankäynti hoituu kätevästi pörssissä.

Kiinteistösijoittajaksi pienellä pääomalla

Usein kiinteistösijoittaminen voi kiinnostaa, mutta kuvitellaan että pääomat eivät riitä. Tässä apuun tulevat pienemmät sijoituskohteet ja rahastoratkaisut. Kiinteistörahasto on kokonaisuus, joka kokoaa useita sijoittajia yhteen, haalii sen jälkeen useita kiinteistösijoituksia itselleen, ja jakaa omistukset sijoittajille sijoitetun euromäärän mukaan rahasto-osuuksilla. Näin sijoittajan tarvitsema pääoma kutistuu merkittävästi sekä sijoitusten likviditeetti paranee huomattavasti.

Yksittäinen sijoittaja voi merkitä lisää osuuksia rahastosta tai lunastaa omistamiaan osuuksia euroiksi niin halutessaan. Helppoa ja kätevää. Rahasto pitää myös huolen kiinteistösijoitusten valinnasta ja riskien hajautuksesta.

Kiinnostuitko – Ota yhteys

Kiinteistösijoitusmarkkinoilta historiallisesti korkeaa tuottoa

Kustannustehokkaasti hajautettu kiinteistörahasto tarjoaa yleensä parhaan tuoton yli markkinasyklien, vaikka tiettyyn kiinteistötyyppiin erikoistuneet rahastot vaikuttaisivatkin houkuttelevilta tiettynä aikana.

Kiinteistöjen kokonaistuotto muodostuu kahdesta elementistä, arvonnoususta ja vuokratuotosta. Arvonnousu tietenkin realisoituu vasta kohdetta myytäessä ja on siihen asti vain laskennallinen, mutta asiantuntevalla arvonmäärityksellä laskettuna se on kuitenkin todellinen tuotto sijoitukselle.

Historiallisesti kiinteistöjen tuotto on ollut korkea, vuositasolla 10 prosentin molemmin puolin. Eri kiinteistösijoitusten tuotot kuitenkin vaihtelevat jonkin verran käyttötarkoituksen ja markkinatilanteen mukaan, joten historiallisia tuottoja ei kannata tuijottaa liikaa. Edellä mainittujen vetovoimatekijöiden ansiosta on syytä olettaa, että kiinteistösijoitukset tuottavat.

Kiinteistösijoittaminen tarkoittaa pääoman sitomista kiinteistöön tai sen osaan taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Kiinteistöt ovat suosittu omaisuusluokka ja ovat viimeisen 200 vuoden historiassa tarjonneet jopa osakkeita parempaa tuottoa matalammalla riskillä. Kiinteistöt tarjoavat myös hajautushyötyä korko- ja osakesijoituksiin. Lisäksi kiinteistöllä on hyvä vakuusarvo lainaa varten, joten sijoittaja voi hyödyntää velkavipua kiinteistösijoituksissa.

Kiinteistöihin voidaan sijoittaa joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi rahastojen kautta. Taloudellista hyötyä sijoittaja saa kiinteistön arvonnousun ja vuokratulojen kautta.

Kiinteistön arvo voi nousta esimerkiksi kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen kehittämisen avulla tai yleisen hinnannousun myötä.

Suomessa kiinteistö ja sillä sijaitsevat rakennukset omistetaan ja hallitaan usein siihen tarkoitukseen perustetun kiinteistöosakeyhtiön tai asunto-osakeyhtiön kautta.

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita vähintään yhtä rakennusta tai sen osaa, joissa huoneistojen lattiapinta-alasta yli puolet on osakashallinnassa olevia asuinhuoneistoja. Asunto-osakeyhtiön jokainen osake tuottaa yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön hallinnassa olevasta rakennuksesta tai kiinteistöstä.

Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön erottaa asunto-osakeyhtiöstä se, että keskinäisessä kiinteistöosakeyhtiössä rakennuksen käyttötarkoitusta ei ole rajattu. Keskinäisessä kiinteistöosakeyhtiössä ja asunto-osakeyhtiössä vuokrasopimukset tehdään osakkeenomistajan ja vuokralaisen välille, jolloin vuokratulo on osakkeenomistajan verotettavaa tuloa.

Vaihtoehtoisesti kiinteistön voi omistaa osakeyhtiö tai kiinteistöosakeyhtiö, jota yhtiöjärjestyksen perusteella hallitaan, kuten mitä tahansa muuta osakeyhtiötä osakeyhtiölain mukaisesti. Vuokrasopimuksen sopii (kiinteistö)osakeyhtiö vuokralaisen kanssa ja vuokratulo kuuluu tällöin (kiinteistö)osakeyhtiölle, joka on niistä verovelvollinen.

Kiinteistön voi myös omistaa luonnollinen henkilö suoraan, jolloin vuokrauksesta saadut vuokratulot ovat kiinteistön omistajan verotettavaa tuloa. Tämä on myös tyypillistä omistusasumiseen liittyen, kuten omakotitalojen yhteydessä.